Arjalaisten aurinko Mohammad Reza Pahlavi Shaahi

Nykyään katkera viha suurta saatanaa eli Yhdysvaltoja ja länttä kohtaan sekä antisemitismi ovat Iranin koossapitävät voimat. Mutta toisin oli aiemmin. Mohammad Reza Pahlavi nousi Iranin valtaistuimelle toisen maailmansodan aikana 1941 brittien ja neuvostoliittolaisten syrjäytettyä hänen natsimielisen isänsä vallasta. Iranin öljy oli länsimaille äärettömän tärkeä ja se piti länsimaiden teollisuuden rattaat pyörimässä. Varaa virheille ei ollut, ja shaahista tuli länsimaiden öljynsaannin korvaamaton takuumies. Britannian M16:sta ja Yhdysvaltojen CIA:sta tuli puolestaan shaahin vallan takuumiehiä lähes 40 vuodeksi. Shaahi oli viettänyt nuoruutensa vahvan äitinsä johtamana ja isäänsä peläten. Pelko oli eräs shaahia ohjaava voima. Tultuaan valtaan Reza Pahlavi oli idealisti. Shaahin tarkoitus oli tehdä Iranista johtava moderni länsimaalainen maailmanvaltio. Ei ainakaan itsevarmuutta ja kunnianhimoa nuorukaiselta puuttunut, mutta ehkä järkeä hivenen. Shaahi antoi kansalle toivon mutta vei sen itse. Iranin salainen palvelu SAVAK tukahdutti poliittiset vastalauseet kovin ottein ja tästä kidutus- ja murhakoneistosta tuli vallan säilymisen vahtikoira, ei niin kovin länsimainen tapa. Yritystä kuitenkin oli. Vuonna 1963 shaahi aloitti Iranissa niin sanotun valkoisen vallankumouksen, johon kuului paljon uudistuksia. Mm. huntupakko poistettiin ja naisille luvattiin tasa-arvo, naiset saivat äänestää, ajaa autoa ja käydä töissä. Naiset myös pääsivät ehdokkaiksi parlamenttivaaleihin. Näin shaahi sai lisänimen äijäfeministi. Iranin uudistusohjelmat kuitenkin epäonnistuivat, koska shaahin vastustajista yhdet syyttivät Irania demokratian puutteesta ja toiset perinteisen šiiapapiston syrjäyttämisestä uudistuksia tehtäessä. Shaahin kerrotaan valitelleen julkisesti, että kun en hoitanut asioita minua sanottiin playboyksi ja kun ryhdyin hoitamaan asioita minua sanottiin itsevaltaiseksi. Iranin nykyisen virallisen kannan mukaan shaahi oli homo ja länsimaissakin shaahia pidettiin vähintäänkin biseksuaalina, mutta tätä ei haluttu turhaan korostaa, koska Iran on muslimimaa. Shaahin voimakas länsimaalaistamispolitiikka ja Israelin tunnustaminen sai monelta iranilaiselta kupin nurin. Shaahi halusi saavuttaa nopeasti Ruotsin elintason ja olla itsevaltias modernissa länsimaisessa Iranissa. Shaahin mukaan vain diktatuuri pystyi takaaman länsimaalaisuuden. Niinpä shaahi rupesi pönkittämään asemaansa diktaattorimaisin ottein ja poliittinen oppositio tehtiin toimintakyvyttömäksi muun muassa lakkauttamalla kommunistinen Tudeh-puolue. Tehtiin myös maauudistus, metsien kansallistaminen ja teollisuuden voitot jaettiin osittain työntekijöille. Aikaisemmin teollisuuden omistus oli jaettu pääosaltaan yläluokille, joista tulikin sitten älyttömän rikkaita. Vuonna 1976 vähemmän kuin yksi prosentti väestöstä omisti 80 prosenttia kaikesta yksityisomaisuudesta Iranissa. Epäsuhta oli kestämätön. Shaahi lapioi rahaa omiin taskuihinsa ja shaahin tulonlähde oli jopa kolehti, jota kerättiin pyhiinvaelluspaikalla, jonka suojelija shaahi oli. Englantilainen lehtimies Robert Graham on onnistunut jäljittämään kolmen ja puolen sivun mittaisen listan Pahlevi-säätiön omistamista osakkeista, joille arvoa kertyi likimain 3 miljardia dollaria. Totuutta Iranin korruptiosta on kuitenkin vaikea sanoa, sillä perinteisesti Lähi-idän monarkioissa on ollut vain vähän eroa hallitsijan ja kansakunnan aarteiden välillä. Shaahin motto oli, että jos totuuden puhuminen on vaarallista, sen puolustaminen on uhkarohkeaa. Shaahi puhui niin kuin eli. Väestön pitämiseksi kurissa tarvittiin uudenaikainen kalusto armeijalle ja siihen tuhlattiinkin rahaa valtavat määrät, samaan aikaan kun maanviljelys oli kuokka-asteella ja maaseudulta tapahtui valtaisa pako. Shaahi, jonka sanotaan katsoneen paljon televisiota ja pääosin täyttä roskaa - länkkäreitä, salapoliisielokuvia ja huonoja romansseja, ei kyennyt näkemään ruudun takaa kuinka syvästi kansalaiset vihasivat korruptiota ja poliisiterroria, kuinka vakavasti länsimaistuminen uhkasi islamilaisia perinteitä, kuinka paljon keskiluokka, johon hän oli kohdistanut toiveensa, kaipasi poliittista ilmaisunvapautta ja aineellista vaurautta. Shaahi oli rakentanut ympärilleen muurin, jonka yli hän ei kyennyt näkemään. Shaahista oli tullut M16:ta ja CIA:n tukema despootti operettikeisari ja länsimaat kompastuivat omaan ahneuteensa, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: YLE